On Paratiisi aivan salainen, lumoava paikka, talon-alainen. On siellä kakkua ja marmelaatia, enemmän kuin kukaan voisi vaatia. On hunajaa ja marjamehua. Myös suklaan määrää täytyy kehua. Ei antimia liene puuttunut, vaan mihin saparo on juuttunut. ( Mansikkamäki, Helme Heine)
Hetken lämmitin massaa mikrossa ja pehmitin sen hyvin muotoiltavaksi massaksi. Kaulin vaahtokarkkimassan levyksi pulikalla. Liian ohueksi kaulittu repeytyy helposti ja liian paksua on ikävä leikata. Olisikohan 2-3 mm paksuus hyvä? Jätin levyn alustalle lepäämään.
Kakun päälle sivelin Flora Vispiä,vaahdotettuna, jotta levy tarttuu hyvin kakun pintaan ja pysyy pehmeänä/leikattavana. Tähän käy kermavaahto, voikreemi tai vaikkapa sileä marmeladi.
Siirsin levyn kakun päälle. Isoissa kakuissa voi käyttää kaulinta siirtoapuna. Tuli aika reilu levy : )
Vaahtokarkkilevy varovasti taputellaan ja silitetään kädellä kiinni kakkuun. Ylimääräiset leikataan vaikkapa pizzapyörällä tai taikinapyörällä pois. Ylijääneistä paloista voi tehdä koristeita. Alareuna siistitään.
Tähän kakkuun pursotin vapaalla kädellä suklaasta kuvioita ja tomutin hieman tomuväriä kukkiin sekä lehtiin. Kakku tuli vain kotiin syötäväksi, niin en jaksanut sitä suunnitella sen tarkemmin. Ihan kiva näinkin suitsait sukkelaan tehdyksi : )
Alareunan ryppyjä peittelin, kakun täytteenäkin käytetystä, sitruunavaahdosta tehdyilla ruusuilla. Lehdet Flora Vispiä+vaniljakreemijauhetta.
Lisää kukkia : D eli lisää ryppyjä : D
Massaan tarvitaan vaahtokarkkeja, mikron ja kuuman kestävän kulhon, tomusokeria, siivilän ja hivenen öljyä. Erimerkkisistä vaahtokarkeista tulee erituntuisia massoja. Haribon Barbecue Mallows-merkkisistä saa todella pehmeän, valkoisen massan. Sekavärisistä karkeista tulee aika ikävän väristä massaa, jota on vaikea värjäämälläkään saada kauniin väriseksi.
Kulho sivellään ohuelti öljyllä. Kaadetaan karkit kulhoon ja ripsautetaan vähän vettä päälle n.ruokalusikallinen. Sulatetaan mikrossa, välillä sekoittaen, kunnes massa on sulanut. Massan voi värjätä tässä vaiheessa tai sitten, kun massa on valmista.
Toiset lisäävät tomusokerin (siivilän läpi) suoraan kulhoon, mutta itse teen massan alustalla. Se on ihan makukysymys, miten haluaa tehdä : D . Sihtaan ensin tomusokeria alustalle, kaadan massan päälle ja lusikalla sekoitan.
Koska massa saattaa olla kuumaa ja todella tahmeaa, varovasti alan työstämään sulanutta vaahtokarkkia ja tomusokeria sekaisin. Kädet kannattaa öljytä.
Massaa vaivataan, kunnes se on kimmoisaa. Valmiin massan on hyvä hetken jäähtyä ennen muoviin käärimistä. Muutoin se helposti tarttuu kiinni muoviin.
Massan annetaan rauhoittua seuraavaan päivään tiukkaan muovikelmuun käärittynä huoneenlämmössä. Laitan paketit vielä ilmatiiviiseen rasiaan : ) Olen myös käyttänyt massan samantien ja hyvin on onnistunut sitenkin. Värilliset massat ovat Ässä Pehmix-vaahtokarkeista.
Paketista otettua valmista massaa voi hetken lämmittää mikrossa ennen käyttöä. Silloin se muotoutuu helpommin. Vaahtokarkkifondant säilyy ainakin pari viikkoa, lähinnä ongelmaksi tulee massa liiallinen kuivuminen. Merjan leivonta ja askartelu-blogissa, täällä , on käytetty upeasti vaahtokarkkifondanttia ja sieltä sen ohjeen ensimmäisen kerran taisin nähdäkin. Merjalta löytyy myös vaahtokarkkimassan ohje, jossa on tarkat mitat. Itse en mittaa, vaan työstän massaa alustalla, kunnes se tuntuu sopivalta : )
Pitkästä aikaa tuli tehtyä vaahtokarkimassaa. Minulta on kysyttykin, miten niitä omenankukkia tehdään, joten palataan vielä vähän keväisiin tunnelmiin näin syksyn keskellä : )
Vaahtokarkkimassan ohje löytyy täältä.
Valmiista vaahtokarkkilevystä otetaan pyöreällä muotilla paloja. Levyä voi myös leikata saksilla, kunhan sen on antanut alustalla hetken kuivahtaa. Pieni pyöreä on kiinnitysalusta.
Paloja voi muotoilla millä tahansa sopivalla välineellä. Tässä käytän voitelusudin puista vartta.
Tässä on eri kukka kyseessä, mutta pyörepäinen marsipaanityöväline on erittäin hyvä. Terälehden "yläreunaa" voi ohentaa aika paljonkin. Jos terälehteä ohentaa enemmän keskeltä kuin reunoista, muotoutuu siitä jo valmiiksi kuppimainen.
Ohennetut ja muotoillut terälehdet rypytetään ja nipistään paksummasta päästä.
Terälehdet kiinnitetään esim. veden avulla kiinni pienempään keskiympyrään, jos halutaan iso aukinainen ruusu tai omenankukka. Ilman keskiympyrääkin kukan voi tehdä, minusta on helpompi tehdä näin. Tyyli on vapaa : ) Nipistyskohta voi olla liian pitkä, mutta sen voi katkaista saksilla sopivan mittaiseksi.
Kuivatustelineessä kuivattaessa saa kukan supumpaan tarvittaessa.
Heteet voi tehdä myös vaahtokarkkitaikinasta. Ne voi ensin kiinnittää alareunasta toisiinsa kiinni ja vasta myöhemmin, kuivuttuaan jonkin verran, "liimata" koko rypäs kerralla sokerikuorrutteella kukkaan. Grillitikun pätkät ovat käteviä heteiden tukina, kunnes kuorrute on kuivunut.
Nupun tekeminen aloitetaan heteistä.
Terälehdet muotoillaan alareunaltaan kapeammiksi kuin isoissa kukissa.
Veden avulla liimataan lehdet heteiden ympärille.
Nuppu laitetaan grillitikun päähän kuivumaan. Terälehtiä voi asetella vielä myöhemminkin avoimemmiksi. Kun nuppu on kuivahtanut, muotoillaan joko marsipaanista tai vihreästä vaahtokarkkimassasta nupulle kanta ja hieman vartta.
Vaahtokarkkilevystä voi saksilla leikata millaisia muotoja haluaa. Muotteja ei välttämättä tarvitse, vaikka ne kyllä helpottavat ja nopeuttavat työskentelyä.
Terälehden muotoilua. Hedekimppu on tehty suorakulmaisesta suikaleesta, joka on hapsutettu saksilla noin puoleenväliin ja sen jälkeen rullattu.
Taas liimataan vedellä (muista välillä tomusokeri), tasoitetaan pohja saksilla ja laitetaan kuivatustelineeseen. Vain mielikuvitus on näissä kukissa rajana : )
Korkkiruuvikoristeita saa helposti vaikkapa pillin avulla. Viilto pillin päähän ja laittamalla suikaleen pää siihen auttaa pitämään kiekuran paikoillaan.
Tulee vappuserpentiinit mieleen.
Tikkunekku (Taikinaterapiaa..) on käyttänyt upeasti korkkiruuveja kakussa täällä.
Vaaleanpunaista tomuväriä tai kristallipulveria tuputtelemalla saa kukista omenankukan näköisiä.
Tässä vähän muitakin esimerkkimalleja. Erilaisia malleja, värejä, kokoja ja muotoja voi itse kehitellä tarpeen mukaan. Jo pelkkä terälehden paksuus vaikuttaa ulkonäköön.
Tässä yksi tapa tehdä ruusuja.
Kaulitaan vaahtokarkkitaikina levyksi. Otetaan pyöreällä muotilla paloja tai leikataan saksilla terälehden muotoisia paloja. Sitä ennen kannattaa levyn antaa hetken kuivahtaa.
Ohennetaan jollain sopivalla työvälineellä toisesta päästä.
Terälehdet kiinnitetään veden avulla käyttäen myös tomusokeria vuorotellen. Hieman hankala vaihe, vaatii vähän kärsivällisyyttä : )
Ylimääräinen kanta katkaistaan pois. Kuvassa näyttää menevän vinoon, kun yksin kuvaaminen oli pikkaisen hankalaa. Siis kannattaa leikata suoraan.
Jos ruusun terälehdet ovat kovin ohuet, tahtoo koko ruusu mennä kasaan. Silloin voi myös kuivattaa sen ylösalaisin ja leikata kannan myöhemmin.
Valmiit ruusut.
Tomuvärillä saa elävyyttä ruusuihin.
Terälehdet voi jättää myös paksummiksi.
Vaahtokarkkimassasta on useitakin vähän erilaisia ohjeita. Laitan tähän kuvasarjan millä lailla itse sen teen. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivan tyylin, kunhan tutustuu massan tekoon.
Erimerkkisistä vaahtokarkeista tulee erituntuisia massoja. Meidän lähikaupasta löytyy Haribon ja Ässä Pehmix vaahtokarkkeja. Haribon karkeista tulee pehmeämpää massaa ja Pehmixistä helpommin kovettuvaa.
Ensin alustalle sihdataan tomusokeria ja tehdään kuoppa.
Sitten öljytään mikronkestävä kulho. Laitetaan vaahtokarkit kulhoon ja ripsotellaan hieman vettä päälle.
Sulatetaan karkit mikrossa varovasti, välillä sekoittaen.
Kaadetaan massa tomusokerikuoppaan.
Sihdataan tomusokeria päälle.
Käännellään massaa tomusokerissa ja varovasti aletaan työstämään massaa. Kädet voi myös öljytä, mutta onnistuu ilmankin.
Massaa ei kannata tehdä tässä vaiheessa aivan kovaksi vaan jättää melko pehmeäksi. Massa jätetään tomusokerin päälle jäähtymään.
Kun taikina on levännyt, voidaan sitä alkaa kaulitsemaan. Pulikka on aika hyvä ( tarvitsee enemmän tomusokeria ) tai silikonikaulin.
Valmis levy. Nyt antaa hetken taas kuivahtaa, sitten muotilla paloja tai kakun päälle.
MASSAN VÄRJÄYS
Jos massaan haluaa väriä, kannattaa se lisätä ennen massan tomusokerointia.
Tässä vihreitä Ässä Pehmix-karkkeja.
Sulatettu mikrossa ja lisätty lisää vihreää elintarvikeväriä.
Väri tasoittuu kun massaa aletaan työstämään.
Mikäli massa ei käytetä heti, kannattaa se kääriä muoviin tai laittaa muovipussiin. Kuitenkin vasta sitten kun massa on jäähtynyt kunnolla ja se pitää myös tomusokeroida ympäriinsä. Jos massan laittaa heti tehtynä pussiin, se tarttuu pussiin kiinni vaikka se olisi tomusokeroitu. Massan voi laittaa mikroon hetkeksi, jos se muuttuu liian kovaksi.
VAAHTOKARKKILEVYN LEIKKAAMINEN SAKSILLA
Valmiin levyn voi jättää vaikka yön ylitse kuivumaan. Sen jälkeen levyä voi leikata saksilla haluamiinsa muotoihin. Sakset tahmaantuvat jonkin verran, muttei se yleensä haittaa. Kannattaa olla kahdet sakset tai jos pesee sakset välillä, on ne kuivattava todella hyvin muuten taikina tarttuu kiinni. Vettä voi käyttää siten myös osien "liimaamiseen" esim. ruusuja tehdessä.
Leikkaamalla voi tehdä kukkiin heteitä ja keskustoja.
