Minulle oli sovittuna tälle päivälle naapurin (tai melkein naapurin) tytölle synttärikakun teko. Tämän päivän sankari oli mukana myös oman tyttöni synttäreillä. Hän ihastui poni-kakun tyyliin ja halusi itselleen samantyyppisen, mutta Littlest Pet Shop-hahmolla (kala) ja sinisävyisenä.

Eilen illalla tein marsipaanin päälle hahmon ja siihen asti olin vielä suht'  tyytyväinen. No, aamu koitti ja aloin koristella mansikkamoussella täytettyä peruskakkua. Nyt kerman värjäys ei onnistunut ihan mieleiselläni tavalla. Sininen sävy ei ole helppo, sillä kerman oma sävy on aina keltaiseen taittava. Lisäksi väriä piti lisätä ja niinpä kerma ylivatkaantui sekoitellessa. Eikä siinä vielä kaikki. Jo tehdessä tiesin, että nyt ei hyvä seuraa, mutta väänsin kuitenkin sisäisestä kakkuäänestä huolimatta raidallisen pursotuksen myös kakun päälle. Valkoinen pursotus olisi ollut raikkaampi ja sopinut paremmin kakkukuvan marmoroituun alustaan. Miksi pitää tehdä jotain väkisin, vaikka tietää homman menevän metsään

Koristelu on omaa käsialaa eli ihan tälläistä kalaa ei hahmoista löydy.

Raidallisen kermareunan teosta otin muutaman kuvan. Alusta oli hiukan ahdas, mutta pienellä palettiveitsellä sai reunan vedettyä kutakuinkin sileäksi. Kokeilin myös viivotinta. Liian iso oli sekin. Ahonlaita-blogista löytyy hyvät ohjeet oikeaoppisen reunan tekoon, täältä.

Värjäsin kerman eri sävyillä ja laitoin jokaisen omaan pursotinpussiin. Tyllaa ei minulla niissä ollut, paitsi yläreunan pursotuksissa ja raidoitin kerman siihen näin.

Pursotin jokaisen värin tasaiseksi pötköksi kakun ympäri aloittaen alareunasta. Pyörivä alusta on melkeinpä ehdoton, sillä kakun kääntäminen ilman sitä on hankalaa. Minulla on käytössä marmorin juustotarjotin

Kakun sivu pursotettuna.

Ja sitten vedetään lastalla, raapalla, viivottimella tai muulla tasaisella työvälineellä samalla kakkua pyörittäen. Koska kerma oli liian vatkaantunut, ei reunasta tullut sileän sileä. Ei vaikka kastoin palettiveitsen kuumaan veteen, kuivasin ja vedin vielä uudestaan kakun reunaa vasten. Asiaan vaikutti varmasti kerman lisäksi lastan huono asento eli kakkualustan tulisi olla mielellään reunaton.

 

 

Röyhelöpursotus sopii hyvin romanttisiin kakkuihin tai vaikkapa ristiäiskakkuihin. Röyhelöä saa aikaan ruusu- tai lehtityllalla, mutta juuri siihen tarkoitettuja tylliakin on olemassa. Tässä on käytössä tylla malliltaan Städter 050-inox 230507.

Oikean kakun tilalla on harjoittelua varten hankittu styroxkakku. Pursotusalustana käytän marmorista, pyörivää juustotarjotinta (Tarjoustalosta vajaalla 10 eurolla ostettu : D, hyvin toimii). Normaalisti kakku on jo omalla tarjoilualustallaan ennen pursotusta. Nyt tällä tavoin, että pursotusalusta näkyisi.



Päälle sipaisin kakuista yli jäänyttä kermaa vaniljakastikejauheella terästettyä. Siksi jälki ei ole paras mahdollinen. Röyhelön kaaret voi tehdä vapaalla kädellä tai laittaa muutamia merkintöjä tikulla kerman pintaan. Tähän on olemassa myös väline, kakun koristelu-apu. Sellainen löytyy esim. täältä. Omani ostin ArtAstiasta.
Joustava, piikillinen muoviliuska laitetaan haluttuihin väleihin joko yhdellä tai kahdella kaarella. Kakun ympärys ja kaarien määrä kannattaa sovitella kohdalleen ennen merkitsemisen aloittamista, jotta kaaret tulevat tasan.



Kaaret merkitään painamalla koristelu-apua kevyesti kakun pintaan. Kaarien väliin kannattaa jättää pieni väli, koska pursotus vie tilaa kaarien yhtymäkohdissa. Tämä väli täytyy huomioida myös kaarien lukumäärän sovittelussa kakun ympärille.



Kermaan (tai muuhun kuorrutteeseen) jää pienet jäljet.



Tylla on tämän näköinen.



Pursotus aloitetaan kaaren yläreunasta.



Pursotusjälkeen voi vaikuttaa tyllan liikkeellä saaden joko tiuhempaa tai loivempaa röyhelöä.



Röyhelön yläreuna jää helposti sotkuiseksi. Itse en vielä ole onnistunut saamaan kerralla siistiä jälkeä. Yläreunaan voi pursottaa pienellä tähtityllalla pursotuksen tai vaikkapa pyöreäpäisellä tyllalla somia pallosia : ) Tässä jälki ei ole kovin kaunista, kun käytin jämäkermoja.

Ruusut voi tehdä yhdellä värilläkin, mutta näihin laitoin vaaleaa keltaista ja oranssia kermavaahtoa.



Värjäsin kermavaahdon ja laitoin eri värit eri pursotinpusseihin.



Ruusutyllan kapeampaan päähän tein oranssista raidan.



Täytin pussin vaalealla kermavaahdolla.



Värit voivat olla toisinkin päin. Raita vaaleaa ja suurempi osa tummempaa.

Ruusumuffinssi.



Pursotinpussiin, jossa oli lehtitylla, laitoin tyllan kapeimmille reunoille vaaleaa vihreää. Tumma olisi ehkä näkynyt paremmin. Eli värisävyillä voi leikkiä myös lehtien kanssa.

Minulta on jossain vaiheessa kysytty raidallisesta pursotuksesta ja pursotuksista yleensäkin. Laitan tähän vähän vinkkiä, vihdoinkin sain aikaan!  Hyviä pursotusmalleja löytyy Kinuskikissan blogista täältä, joten sieltä voi käydä kurkkimassa ohjeistuista pursotuksiin.



Eniten käytössä on Wiltonin 1M-tylla, Städterin 15 mm ruusutylla ja lehtitylla. Pursotinpusseina eniten käytän Bruno-pakkauksen kertakäyttöpusseja. Pesen niitä useammankin kerran ja vanhimmat pussit käytän esim. taikinoiden pursotukseen, jonka jälkeen heitän ne pois.



Vatkaan kerman, värjään halutulla värillä tai väreillä ja laitan eri värit eri pusseihin.



Pursotan raidat pursotinpussin reunoille.



Tähän laitoin kolme raitaa.



Täytän pussin toisella värillä (yleensä värjäämätön kermavaahto) varoen sotkemasta reunalla olevia raitoja.



Sivusta katsottuna näyttää tältä.



Tähtityllan koko ja malli vaikuttavat siihen, miltä raidat pursotuksessa näyttävät. Tässä siis Wiltonin 1M-tylla.

Ilman lehtityllaakin saa hyvin tehtyä lehtiä kermasta tai muusta vastaavasta. Tässä minulla värjättyä Flora Vispiä vaniljakreemijauheella terästettynä.

Olen yrittänyt opetella tekemään pursotinpusseja voipaperista, mutta toistaiseksi kehnoin tuloksin. Käytän kertakäyttösiä pursotinpussja, joita pesen ja käytän useammankin kerran. Pussin pää leikataan saksilla V-kirjaimen muotoiseksi. Monissa oikeissa tyllissa on vielä pieni v-aukko keskiruotoa varten keskellä tyllaa, mutta se ei ole välttämätön. Aukon koko määrää lehden koon.



Pussin pää laitetaan aivan kukan alareunaan ja aloitetaan pursotus. Jos haluaa laineikkaan lehden, tehdään pientä sivuittaista liikettä.



Kun lehti alkaa olla halutun pituinen, vähennetään pursotusvoimaa ja nykäistään pursotin pussi irti lehdestä nopealla liikkeellä. Lehdet päätä voi varovasti siistiä, jos lehden reunat jäävät kahteen osaan.

Tässä leivoksia. Ensimmäistä kertaa törmäsin todella löysään kermavaahtoon. Käytin kevytvispikermaa ja leivosten pinnan sain oikein hyvin pursotettua. Aloin pursottaa reunakoristelua, mutta homma tyssäsi heti alkuaan. Kerma muuttui aivan velliksi : (  No, jätin sitten ne ilman pursotuksia : ) Hyviä olivat. Välissä vadelmahilloa ja valkosuklaa-nougatvaahtoa (Blå Bland) ja Flora Vispiä.

Tässä vielä neilikka/daalia-pursotus. Mitään erityistä ohjetta tähän ei ole, kunhan pursottelin tälläisiä kuppimaisia terälehtiä sinne tänne.

Sama kermaversiona.

Lisää leivoksia.

Tässä vielä sekalainen kermakukkakakku-harjoitus. Näistä kermakukista saisi myös hempeän hääkakun aikaiseksi : )

Huh, huh. nyt taidan pitää viikonlopun vapaata leivonnasta ja tehdä vähän kevätsiivouksia : D

Aurinkoista ja ihanaa viikonloppua kaikille jo tässä vaiheessa!!

 

 

 

Nämä pursotetaan suoraan kakun pintaan.

Tyllan paksumpi pää on kakun pintaa vasten.

Tehdään kysymysmerkin tapainen kiekura.

Siirretään tylla kiekuran oikealle puolelle ja tehdään loivempi kysymysmerkki.

Siirretään tylla vasemmalle ja tehdään päällimmäinen terälehti.

Valmiita kukkia.

Hieman erilaisia versioita.

Lisää ohjeita...

Tämä muistuttaa minusta eniten klassista, tavallista ruusua.

Muuten alku on samanlainen kuin edellisessäkin ruusussa, mutta tyllan liike onkin oikealta vasemmalle, tyllan sisäkaari ruusuun päin. Aloitetaan alareunasta.

Nostetaan tyllaa kaarevassa muodossa. Pursotuskulma vaikuttaa terälehden muotoon. Kannattaa kokeilla erilaisia tyylejä : )

Ja palataan alareunaan kiinni.

Sama kermaruusuna.

Terälehdet voisivat olla pystymmät, mutta massa alkoi lämmetä liikaa käsissäni : )

Kukka leivoksessa.

Lisää ohjeita...

Pullea sokerikreemi-ruusu leivoksessa.

Isoihin ruusuihin pursotetaan massaa pyörepäisellä tyllalla tai pelkällä pursotinpussilla (ei liian suuri aukko : ) ) keko. Keon koko riippuu kuinka suuren ruusun haluaa tehdä. Kaikkein suurimmissa ruusuissa olen laittanut tämän ensin jääkaappiin jähmettymään vähäksi aikaa ja pursottanut terälehdet myöhemmin. Silloin keko pysyy paremmin pystyssä.

Keon ympäri pyöräytetään massaa ruusutyllalla ympäri. Sen voi tehdä joko ruusutyllan kaareva sisäpuoli kekoon päin tai toisinpäin. Ulkonäkö muuttuu tyllan asennon mukaan. Tässä on kieräytetty tyllan sisäkaari kekoon päin (keskusta supussa).

Kolme terälehteä pursotetaan keskustan ympärille. Tyllan paksumpi puoli on alapuolella ja liike suuntaa vasemmalta oikealle kaarevassa muodossa. Tyllan ulkokaari on ruusuun päin.

Terälehtiä lisätään ympärille. Itse teen niitä sen mukaan miltä kukka näyttää. Ensin 3, sitten 5 ja ehkä lopuksi 6-7 on aika hyvä määrä.

Uloimmat lehdet. Pursotuskulma vaikuttaa terälehden asentoon. Alussa tyllaa pidetää pystymmässä kuin näissä viimeisissä terälehdissä. Jos tyllia olisi useampia kokoja, voisi kokeilla pursottaa nämä uloimmat lehdet isommalla tyllalla. Itseltäni puuttuu sellainen sopiva välikoko.

Sama kermaruusuna.

Tässä näkyykin styroxin pala, jota käytin kukkanaulan pidikkeenä kuvausten aikana. Huomasin sen olevan kätevä muutenkin, jos kesken pursotuksen täytyy työ keskeyttää. Lapsiperheessä se kun on aivan tavallista : )

Vähän lösähtänyt ruusu. Kuvaus ja pursotus samanaikaisesti tuo omat ongelmansa : )

Toinen pienempi.

 

Lisää ohjeita....

Kukka leivoksessa.

Pursota kukkanaulan päälle hieman massaa ja laita sen päälle pieni leivinpaperin palanen. Voit pursottaa ensimmäisen kierroksen suoraan leivinpaperin päälle tai pienen massanökkösen päälle (antaa vähän tarttuma-alustaa).

Lisää terälehtiä pätkä kerrallaan siten, että uusi alkaa aina hieman entisen päältä.

Ruusutyllaa nostetaan vain hieman ylöspäin. Ensimmäiset terälehdet pursotetaan ilman nostamista.

Ja kiinni kukan juureen.

Valmis kukka. Tässä on viimeisistä terälehdistä tehty hieman avonaisempia.

Sama kermahyytelöllä.

Valmis kukka.

 

Laittelen muutamien kukkien pursotusohjeita. Osa on otettu suoraan kirjoista tai netistä, kuten esim. tämä primrose (esikko), osa omia sovelluksia. Primrose muistuttaa ehkä enemmän ruusua tai omenankukkaa, ainakin näin vaaleanpunaisena : )

Tein kukkia voikreemistä (mikä on oikea nimitys ?, vai tarkoittavatko kaikki samaa ,voikreemi, sokericreme ja buttercream) sekä hyydykeseoksesta.

Sokericreme (ohje Bake and Partyn sivuilta)

250 g suolatonta voita

1 pkt (500 g) tomusokeria

2 rkl maitoa

1 rkl vaniljasokeria (laitoin vanilja-aromia n. 1/2 tl )

(elintarvikeväriä)

1. Vaahdota voi vaaleaksi ja sekoita puolet siivilöidystä tomusokerista. Vatkaa voimakkasti. Lisää maito ja vaniljasokeri. Vatkaa loput tomusokerista seokseen. Värjää halutessasi elintarvikevärillä. Kukkien teossa käytin Städterin tyllaa 230613

 

Hyydyke

1 prk Flora Vispiä tai kermaa

1 prk vaniljatuorejuustoa

100 g sulatettua valkosuklaata

3 liivatelehteä

sokeria maun mukaan

1. Vatkaa Flora Vispi vaahdoksi. Lisää notkistettu tuorejuusto ja sulatettu suklaa. Mausta sokerilla ja hyydytä liivatelehdillä pakkauksen ohjeen mukaan.

Kermaruusuja voi tehdä pelkästä kermastakin, mutta ovat vaikeampia käsitellä. Kinuskikissan sivuilla oli hyvä vinkki laittaa kermaruusut pakkaseen ja niiden jähmettyä siirtää kakun päälle. Muitakin kermaseoksia voi kokeilla esim. lisätä rahkaa tai vaniljakreemijauhetta. Näissä ruusuissa käytin 15 mm ruusutyllaa. Pursotus kannattaa aloittaa melko pian. Kun hyydyke alkaa kunnolla hyytymään, kukista ei tule enään sileitä.

Hauskan efektin saa aikaan värjäämällä osan massasta tummemmalla sävyllä.

Hyydykeseos                                                         Sokercreme

Kukkanaulan päälle pursotetaan hieman massaa ja sen päälle pieni leivinpaperin pala. Aloitetaan, tyllan paksumpi pää keskellä, pursottamaan terälehteä. Terälehti on sydämen muotoinen.

Terälehden keskellä viedään tyllaa hieman takaisin keskustaan päin, jotta saadaan sydämen keskikohta.

Tehdään sydänterälehden toinen puoli ja palataan keskustaan.

Näitä terälehtiä tehdään 5 kpl ja kukka on valmis. Nyt leivinpaperin voi irroittaa kukkanaulasta ja laittaa kukan jääkaappiin jähmettymään.

Kukka leivoksessa.

Hyydykekukka kukkanaulassa. Laitoin sinitarralla kukkanaulan päälle pahvista leikatun, naulaa suuremman,  pyöreän palan, jotta saisin isommatkin kermaruusut hyvin mahtumaan.

Kukka koristeltuna.

Huomenna laittelen sitten lisää ohjeita : )

 

Tein pari harjoituspäällistä voikreemistä. Näistä kukista on tulossa lisää juttua, jahka saan kuvat järjestykseen.

Pursottelin kukkia ja lehtiä leivinpaperin päälle, joka siis esittää kakun pintaa : )

Teksti on tehty vapaalla kädellä ja sen kyllä huomaakin : ) Ensin yritin kaunokirjoituksella, mutta siirryin suosiolla tekstaukseen.

Isoja ruusuja.

Pikkuruusuja.

Lisää ruusuja : )

Tässä toinen harjoitus. Lisäilin tähän vielä myöhemmin lisää koristeita.

Kukat ovat jotain daalian ja neilikan risteytyksiä, kenties...

Tässä vähän näkyykin lisäkoristelua. Oli jotenkin kehno kuvauspäivä tänään. Tsiljoona kuvaa ja harva onnistui edes jotenkin : (  Hmmm.. vaikuttaakohan kirkas kevätaurinko valaistusolosuhteisiin taas erilailla.