On Paratiisi aivan salainen, lumoava paikka, talon-alainen. On siellä kakkua ja marmelaatia, enemmän kuin kukaan voisi vaatia. On hunajaa ja marjamehua. Myös suklaan määrää täytyy kehua. Ei antimia liene puuttunut, vaan mihin saparo on juuttunut. ( Mansikkamäki, Helme Heine)
Suvi haastoi tällä kommentilla keskustelemaan lisäaineista:
Mitä mieltä leivontapuolella ollaan maassamme kuplivasta lisäainekeskustelusta? Ja myös einekset vs. aito ruoka vertailusta? Leivonnassa kun kuitenkin käytetään tosi paljon juttuja missä on väri- ja säilöntäaineita, ja erilaisia valmiita seoksia ja jauheita. On lisäksi vaikka mitä syötävää koristeasiaa, tulostettavat kakkukuvat, elintarvikevärit, sprayt, syötävä kulta jne. Mutta mitä niissä sitten oikeesti syödään?
Loppujen lopuksi kuluttajien vastuulla on se, millainen tarjonta kaupoissa on, vaikka elintarviketeollisuutta eniten syytetään (toki oma vastuunsa heilläkin). Jos höttöä sisältävää muka-ruokaa ei osteta, ei sitä myöskään kannata valmistaa. Monessa tuotteessa ovat kuluttajien valinnat jo vaikuttaneet esim. natriumglutamaatin käytön väheneminen. Valitettavasti hinta ja monella vielä pakosti, on se, minkä perusteella valinnat tehdään. Jos lihapullapaketin hinta pyörii 1-2 euron kieppeillä, niin ymmärtäähän sen, ettei se voi olla ehtaa lihaa ja kunnon aineksia.
Oma ajatukseni ruuan suhteen on se, että kokonaisuus ratkaisee (päivän mittaa syödyt tuotteet) ja valinnat ovat myös henkilökohtaisia. Joillekin lisäaineet, esim. värit, aiheuttavat allergisia oireita tai muita ongelmia. Pienten lasten lisäaineiden ja suolan saantia kannattaa ehdottomasti rajoittaa. Tai periaatteellisista syistä pyritään täysin lisäaineettomaan ruokaan. Varmasti kaikille tekee hyvää välttää ylimääräisiä lisäaineita ja valmistaa ruoka perusraaka-aineista.
Itse käytän leivonnassa lisäaineita. Värit ovat varmasti se suurin syy, kun tykkään tehdä kukkia ja muita hörhellyksiä. Toisaalta useimmiten värejä lisätään koristeisiin, joita ei kuitenkaan yleensä syödä tai määrä on hyvin pieni. Koska leivonnaiset muuten tehdään itse, ei E-koodeja kauheasti kerry. Varsinkaan verrattuna valmisleivonnaisiin. Valmiskääretorttukin sisältää enemmän E-koodeja kuin perusraaka-aineita. Tai värjätyt makeiset! Tosin kaikki E-koodilliset eivät ole mörköjä, vaan ihan luonnontuotteita, mutta lisättynä saavat tuotteeseen E-koodituksen. Itsetehdyissä on vain ne aineet, jotka siihen itse laittaa ja siinäkin voi tehdä parempia valintoja.
Mikä on teidän mielipiteenne? Uskaltaako nykyään syödä enää mitään, ainakaan mitään valmista? Entä erilaiset ruokavaliot, karppaus, rasvakeskustelu? Luomu ja hiilijalanjälki. Geenimanipulaatio. Kääks!!
No joo, itse en ota suuren suurta stressiä. Kasviksia syödään, ruoka on itsetehtyä, joskus jopa itsekasvatettuakin (perunat, kasvikset kesällä, marjat, liha). Kyllä siihen muutama värjätty kermavaahto mahtuu :D
Loistavia kannanottoja puhtaan elämän puolesta löytyy täältä:
Ihana blogi ja mielenkiintoisia ruokia. Ei lisäainehöttöä!:
Leivontaa, ei väri-sokerimössöjä:
Lisäaineettomia tuotteita löytyy esim. :
E-koodiavainlista:
Hyvin pitkälle samoilla mennään, eli vältetään mahdollisuuksien mukaan lisäaineita tekemällä ruokaa mahdollisimmn vähillä lisäaineilla. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, esim. lapsien on aina joskus muka pakko saada hamppareita. Suosin luomua, teen aina itse joskus leipää ja muutenkin prin ostamaan kotimaista ja lähiruokaa.
prin=pyrin
osaankirjoittaa.com
Itse olen myös karppaaja, mutta muu perhe ei. Yritän silti ujuttaa mahdollisimman vähähiilihydraattista ruokaa myös muille meillä aina, kun vain mahdollista :) Tosin ns. tavalliset leivonnaiset (ei-karppiversiot) kyllä sitten menevätkin muiden perheenjäsenten suihin, kun itse en niitä syö :) Leivonnassa nuo värit ja sprayt ovat meilläkin ne suurimmat "pahikset". Mutta kuten Ebe jo totesit, niin aina ei niitä koristeitakaan kukaan syö :)
Ruoan maustamiseen olen myös viime aikoina kiinnittänyt huomiota, mm. aromisuolan käytöstä olen luopunut kokonaan. Siinä kun on E-sitä ja E-tätä. Suolalla ja pippurilla pärjää aika pitkälle :) Samoin yrteillä.
Teillä ollaan ihailtavan omavaraisia. itsekin haluaisin pyrkiä tuohon. haaveilen kanoista ja suuresta kasvimaasta. olen kotoisin maitotilalta ja tavallaan kasvanut puhtaaseen lähiruokaan.
Konditoriatuotteissa on kahviloissa ja kaupan hyllyllä on kyllä hurja määrä lisäaineita. osaa lisäaineista perustellaan säilyvyyden parantamisella, mutta tuntuu että osa lisäaineista on valmisjauhejutuissa ja muissa, ja niitä kaytetään koska niitä on vaan yksinkertaisesti totuttu käyttämään, vaikka olisi "luonnollisempiakin" aineksia käytettävissä. Olisi hienoa jos konditoria opiskelijoillekin puhuttaisiin lisäaineista ja valmismassojen ja jauheiden vaihtoehdoista. Miettisin myös sitä, onko tarpeen että leipomotuote, esim kääretorttu säilyy huoneenlämmössä kolme kuukautta. Siis oikeasti. Mutta kuluttajathan tämänkin homman ratkaisevat. mielellään ostetaan tuotteita, jotka ei häiriinny kylmäketjun katkeamisesta. mutta jos sellaista tuotetta ei olisi edes tarjolla, ei kukaan ehkä älyäisi sellaista edes kaivata. Monella ratkaisee kaupan hyllyjen välissä hinta ja helppous. kahviloissa käydessäni kyllä huomaan, onko leivos tehty kokonaan valmisjauheista ja töhnistä vai onko siinä oikeita aineita, kermaa,voita ja sokeria. Melkein on niin että ne joilla on tuotteissaan aitoja aineita, erottuvat maun puolesta edukseen.
Anteeksi pitkä vastaus. hyvä kun avasit keskustelun. palaan tähän varmasti itsekin blogissani jossain vaiheessa.
Itse olen käynyt leipuri-kondiittori koulun ja siellä käsiteltiin e-koodeja. Tutkittiin konditoria/leipomo puolen hyllyt läpikotaisin etsien niitä e-hirviöitä ja suurin hirviö oli kiivi marmeladi, jossa oli jopa yhdeksän erilaista e-koodia.
Mutta tietenkin opetus on koulukohtainen.
Itse en kiinnitä tarkemmin huomiota e-koodeihin, tosin joskus ihan mielenkiinnosta tulee katsottua, että mitä ne tuotteet ovat oikein popsineet. Joissakin tuotteissa esim. marmeladeissa täytyy olla jotain lisäainetta säilyvyyden vuoksi ja se on ihan normaalia eikä sitä sen kummempia ihmettele.
Kohtuus on avainsana kaikessa. Kuten Ebe itse totesi, niin vähän sitä tai tätä ei elämäämme, juuri haitallisesti vaikuta.
Puhtaat raaka-aineet ovat tärkeä asia, siksi on hyvä seurata hieman lehdistä missä maailma menee. Suomen tullilaboratorio on ehkä Euroopan tarkin (ainakin ennen), joten en huolestuisi edes tuontituotteista. Ne syynätään tarkasti. Ne lipsahdukset mitä kaupoista aina silloin tällöin löytyy on kauppiaiden huolimattomuutta tai ahneutta myydä vanhentunut tuote ’siirretyllä’ päivämäärällä, mutta se on hieman toinen juttu. - Itse valmistettua ruokaa ei voita mikään. Samoin ei leipomusta tai kakkua –olkoonkin, että niissä on mausteita, sieviä koristeita, hieman ylimääräistä väriä..... ylläpitämään ruokahaluamme.
Itse käytän paljolti tuoreita tai pakkaseen tuikattuja yrttimausteita ja vähemmän niitä kaupan tuotteita tai valmiita kuutioita, joissa mainitaan ’ x-makuista’ aromia ja aromivahvennetta.
Ei ole harvinaista, että keitän pastakas-tikkeen alusta loppuun itse, vaikka aikaa menisi parikin tuntia. Nälkä ei karkaa minnekään ☺
Parhaillaan ’kukkakoristeisiin hurahtaneena – en syö niitä kukkia, mutta syön ne tähteeksi jääneet massojen rippeet ☺ja tietenkin ne elintarvikeosastojen ihanat syötävät kukat ! Tapansa kullakin.
itse en noita kauheasti jaksa pelätä mutta toisaalta en oikeastaan mitää valmisruokaa syökään niin varmaan lisäaineiden saanti on aika pientä.. ja monet tosiaan on hyvinkin luonnollisia. pahempana asiana lisäaineissa on musta se että niillä ankeutetaan ruokaa, sidotaan hilloon tuplamäärä vettä, maustetaan glutamaatilla kaikki samallaiseksi, vedetään mutkia suoraksi jotka voisi tehdä kunnollakin ja lopputulos olisi sama. työn puolesta kyllä ymmärrän että joitain lisäaineita tarvitseekin.
Teen useinhillot kakkuihin itse ja monista marjoista saa värejä ihan esim. kermavaahtoon. Kokeiltu on esim. mustikka. Luonnon värejä saa tilattua myös Indiatree.fi. Omasta kokemuksesta kondis tuotteita menee niin vähän (verrattuna pullatavaraan) että kenties niiden laatuun ei panosteta niin paljon ja lisäksi niitä on kallista tehdä niin halutaan pitkä myyntiaika..yhtälö jota en oikein ymmärrä mutta..:) No joo, mutta kyllä on konditorioita ja kahviloita jossa kaikki tehdään alun alkaen itse ilman jauheita!. Kiitollinen olen ,että olen saanut tällaisissa työskennellä..kuin myös sielä kröhöm..toisenlaisissa leipomoissa :)
Voisi myös miettiä niitä yksinkertaisia asioita joilla saadaan leivoksiin ja kakkuihin ulkonäköä..ei aina niitä pelkkiä koristeita. Mitä olikaan ennen kimallesprayta, elintarvikevärejä ja tomuvärejä? Onko näissä menty jo liiallisuuksiin? Nähtävästi täytyy aiheesta postaus tehdä omaankin blogiin sillä ajatuksia aihe herättää :)
Oikein hyvin kirjoitettu Ebe!
Vaalean kakkupohjan väliin ajattelin laittaa säilykehedelmiä paloina (vai onko persikka tms yksittäinen hedelmä parempi?). Mitäköhän niiden seuraksi kannattaisi laittaa? Olen miettinyt aprikoosihilloa ja kermavaahto-sitruunarahkaseosta tai sitten lemoncurdia ja pelkkää kermavaahtoa. Lemoncurdia en ole edes ikinä maistanut, mutta kuvittelen sen hieman kirpeäksi? Minulta puuttuu kyky maistaa suunnitelmat suussa, joten jaksaisitko antaa vinkkiä keväiseen kakkuun? Kiitos! :)
Muna- ja leivontarikasta pääsiäistä jokaiselle!
Kun katselee noita tuoteselostuksia valmiskakuissa,huh huh.... noihin määriin saapi aikas monta kotikutoista vääntää....
Tietysti pahimipia lisäaine pommeja ovat juuri valmisjauheet, kastiketekeleet, kevyttyotteet, valmisruuat jne jne.
Jutun lopussa todettiin, että hedelmät, marjat PLUS kaikki puhtaat aineet ovat turvallisia. Eli leivontaa kyllä ehdottomasti... ! Itse tehtyä alusta loppuun.. Leivät ja kaikki kaupan einespullathan niitä lisäainepommeja ovat. Toki myös koristeet ja kuorrutteen, eihän niissä juuri muuta olekaan kuin värejä, aromeja yms.. Mutta toisaalta mieluummin itse leivottua ja koristeltua, kuin kaupan paketin kaasuista aukastua.
:)) Eli jatketaan vaan leivontaa.
Mua harmittaa hirveesti ettei meillä koulussa keskitytty ollenkaan tähän lisäaineasiaan. Joo, eihän ne peikkoja ole, kuitenki sen verran tarkasti valvotaan nykyaikana, mutta toisaalta tuntuu tyhmältä käyttää sitruunapastaa, kun lähikaupasta saa tavan. sitruunaa josta tulee puhdas maku.
Harmi että kustannussyyt usein "pakottaa" leipomotkin valitsemaan sen teollisen raaka-aineen puhtaan sijasta, tuotto on tärkeintä ja periaatteet puhtaudesta vasta sitten. TOSIN minusta kuluttajat määrää tämän tahdin, mikäli kieltäydyttäisiin ostamasta e-pommeja, niin puhtaan ruan valmistaminen varmasti lisääntyisi ja ne e-pommit jäisi aika nopeasti pois hyllyltä.
Mutta en minäkään ehdoton ole, kyllä vaan kaupassa tarttuu lisäaineitakin mukaan, kyse onkin siitä että punnitsen, voinko kotioloissa välttää ne lisäaineet niin, että puhtaan ruan ostaminen on vielä kannattavaa. Plus vähähiilihydraattisella ruokavaliolla joutuu makeusasioissa joskus antamaan periksi, vaikka vieläkin maustaisin rahkani mieluummin puhtaasti sokerilla kuin fun lightilla, mutta vähähiilarisella on niin täydellisen hyvä olo että annan kyllä periksi mukisematta. ;)
Ei varmaan tarvitse einstein olla, etten ole kotioloissa ammattiani harjoittanut vähään aikaan, niin vähähiilarisen ruokavalion kuin e-koodienkin takia. ;)
Luin hiljattain kirjat Petos lautasella sekä Aitoa ruokaa ja voin lämpimästi suositella kyseisiä opuksia herättelemään havannoimaan mitä kaikkea lapsillemme ja itsellemme syötämmekään! Kirjat ovat tietenkin tavallaan puhtaan ruuan ajattelutavan ääripäästä, mutta elintarviketeollisuus on niin suuri ja mahtava ala, että voisivat koska tahansa ja heille pienellä taloudellisella panoksella haastaa kirjojen kirjoittajat oikeuteen mikäli siellä olisi valheellista tietoa, joten uskon, että kirjoittajien listaamat totuudet elintarviketeollisuudesta pitävät valitettavasti paikkansa.
Hurjinta oli ymmärtää, että se mikä maailmaa aina pyörittää, elikkä raha, on elintarviketeollisuudessakin kaiken pahan takana. Aidot raaka-aineet ovat kalliita, joten käytetään köyhdytettyjä ja huonoja raaka-aineita ja koska iso osa makua on surkeiden raaka-aineiden vuoksi pois niin lisätään monenlaisia halpoja lisäaineita antamaan makua,palauttamaan oikeiden raaka-aineiden suutuntuma-koostumusta,ulkonäköä,rakennetta jne.Leivät pumpataan ilmalla kuohkeiksi ja käytetään lisäaineita,koska tuotteet pitää saada mahdollisimman nopeasti raaka-aineista hyllyille,eikä tietenkään ehditä tuntitolkulla kohotella.Monet mansikan kuvin houkutteleviksi tehdyt pakkaukset eivät lähemmin tarkasteltuna sisällä kuin mansikka-aromia,jos sitäkään jne.jne.Eniten olen itse huolissani lisäaineiden yhteis- ja pitkäaikaisvaikutuksista,joista ei kenelläkään ole kokemusta eikä varmuutta.
Erittäin ilahtunein mielin olen seurannut näiden lisäaineiden tuloa kuluttajien keskusteluihin mukaan,koska vain jos me kuluttajina haluamme muutosta voi muutosta syntyä elintarvikekauppojemme tuotevalikoimiin.Toivoisin,että tarjolle tulisi vähälisäaineisia tai lisäaineettomia tuotteita enemmän varsinkin lapsille mieluisista elintarvikkeista kuten:keksit,jäätelöt,makeiset,leivänpäällysmakkarat(ilman nitriittiä ja aromivahventeita yms) ja miksei limukkojakin voi olla kivoissa pulloissa,mutta ihan ilman väriaineita jne!
Lopuksi vielä,että tosiaan on toki niitä hyviäkin lisäaineita,mutta turhia ja karsittavia varmasti pilvin pimein. Nuo aiemmin mainitsemani kirjat aukaisivat aika tavalla silmiäni,mutta kuten muutkin ovat kirjoittaneet niin sama pätee itselläkin; kun perus ruoka on puhdasta niin uskon, että se ratkaisee pitkällä tähtäimellä.
Itse suosin aina suomalaista kaikessa. Paitsi ostan tietenkin banaaneja, joissa ei suomalaista vielä tilalle saada. Marjat ja kermat ehdottomasti kotimaista, maailman puhtaimpaa. Mutta tuleehan karkeissakin väriaineita ja jätskeissä ym. Omissa kakuissa käytän siis vähän väriäkin, mutta perusajatuksena on kyllä puhtaus...
Itse olen lapsen saamisen jälkeen alkanut miettiä lisäaineita enemmän. Nykyään ei esim. leivonnaisten keveys ole niin tärkeää kuin luonnolliset raaka-aineet. Eli esim. Flora Vispin olen vaihtanut kuohukermaan, ja tietenkin mielellään luomu-sellaiseen. Pienten lasten kakkuihin käytän vähemmän värejä, enemmän hedelmiä, marjoja ja vaikka suklaata/kaakaojauhetta väriä antamaan. Aikuisten kakkuihin sitten käytän rohkeammin massoja ja väriaineita.
Meillä painotetaan kasvisruokavaliota ja eletään muutenkin mahdollisimman ekologisesti. Olenkin kovasti kaivannut sellaista palvelua, josta leivontatarvikkeita, muotteja ym voisi lainata, vuokrata, vaihtaa ja myydä! Näin ei tarvitsisi ostella jokaisen niitä itse! Ne kuitenkin käyttöä kestävät!
Itsekin olisin valmis tällaista vaihtopalvelua ylläpitämään jos vain innokkaita löytyisi :)
Kata: Anteeksi, en huomannut kommenttiasi ajoissa. Toivottavasti sait kakun valmiiksi :D
Aleksi: Totta, juuri tähän olen itsekin herännyt eli lisäaineiden määrä riippuu tosi paljon siitä, mitä sinne kakkuun valitsee. Olen siirtynyt Flora Vispistä oikeaan kermaan (tosin johtuen osittain Floran surkeasta nykylaadusta). Täytteenä käytän useimmiten omista marjoista tehtyä sosetta. Voihin olen siirtynyt jo aikaisemmin, paitsi muutamassa jutussa se ei toimi. Pitkään aikaan ei ole tullut tehtyä kermaruusuja, mutta niissä olen välillä käyttänyt hyydykejauheita, kun niistä saa vaan niin hyviä kukkia aikaan. Eli toivottavasti sopivassa suhteessa mahdollisimman luonnollista, muttei kuitenkaan orjallisesti :D
Puuvilla: Se on varmaan se disco-hile. Aivan ihana kimallus, mutta se ei ole tarkoitettu syötäväksi. Paketissa lukee, että non-toxic eli ei myrkyllistä, muttei kuitenkaan syötäviin tuotteisiin. Tuosta lyhyestä elimistössä olevasta ajasta en ole kuullut, vain siitä että se ei sula suolistossa (joka taas sinällänsä ei pitäisi olla haitallista).
Nalle-emo: Vaihtopalvelu tai vuokraus kuullostaa hyvältä. Ehkä kaupungissa toimisikin hyvin, mutta maalla postituskulut palautuksineen+ taitaisi nousta aika koviksi. Hyvä ajatus kylläkin. Ehkä jossain vaiheessa olisi kiva ajatus jonkinlainen leivontarvikekirppis. Toiselle tarpeeton voisi olla juuri se sopiva toiselle. Nyt vain ideoita toteuttamaan!