
On Paratiisi aivan salainen, lumoava paikka, talon-alainen. On siellä kakkua ja marmelaatia, enemmän kuin kukaan voisi vaatia. On hunajaa ja marjamehua. Myös suklaan määrää täytyy kehua. Ei antimia liene puuttunut, vaan mihin saparo on juuttunut. ( Mansikkamäki, Helme Heine)
Testailin kondiittorin sokerista (isomaltoosi) muotoilua kotioloissa ilman oikeita sokerityövälineitä. Pari ruusua sain väännettyä, mutta aikamoista taiteilua se oli nopeasti jähmettyvän sokerin kanssa. Oikeista työtavoista ei ole hajuakaan ja tästä aiheesta olisikin ihana päästä jonnekin kurssille 
Vaalea ruusu oli ensimmäinen teos ja isompi toinen väännös. Pienen ruusun vihreät lehdet tein silikonimuotilla.

Iso ruusu.

Testasin myös pikeeritiaran tekoa. Näitä on näkynyt aika usein blogeissa, mutta itselle ei ole tullut työn alle vielä vastaan (joskus aikoja sitten olen suklaatiaran tehnyt). Esim. Kaurislapsen blogista löytyy teko-ohjeet, jos ei joku ole vielä pikeerikruunuihin tai -tiaroihin törmännyt.
Tarkkaa suunnitelmaa minulla ei ollut, huvikseni vain pursottelin.

Sivusta.

Koristelussa käytin disco-hilettä, sokerihelmiä ja lopuksi suihkautin helmiäissprayta. Valkoinen sydän on sokerimassaa ja pikkusydän on napattu koristeraepurkista.


Maailmassa on paljon maalaistaloja, mutta Mansikkamäki on erilainen kuin kaikki muut.
Mansikkamäki on suuri, niin suuri, että siellä on tilaa kaikille.
Mansikkamäki on pieni, niin pieni, että sille on tilaa pienimmässäkin sydämessä.
Mansikkamäkeä ei omista kukaan, niin kuin kukaan ei voi omistaa aurinkoa tai ilmaakaan.
Mansikkamäki kuuluu kaikille, niin kuin maailma kuuluu jokaiselle.

(Helme Heine)
Ahonlaita
á la Make - Ruokablogi
Biochemist's Cookbook (uusi)
Cake Me Now-Kakuta Mut Nyt
Canelian keittiössä
Ellun kakkutehdas (uusi)
Elämä makeaksi (Ullanunelman uusi blogi)
Herkutellaan hetki (uusi)
Homemade (uusi)
Jauhopeukalo keskellä kämmentä
Jauhopeukalon pesässä (uusi)
Jauhot Suussa
Jokapäiväistä leipää
Kakkua Kanssa (uusi)
KakkuMaa (uusi)
Kakkuterapiaa (uusi)
Kardemummaa, kanelia, sokeria...
Kellari leipuri
Kermacaramelli
Kylmäkosken kuulumiset (uusi)
LeivinLiina (ent.Herkkunotko)
Levottomat puikot ja pursottimet
Lihava Leipuri (uusi)
Makunautintoja Mimmin keittiöstä
Marian pieni leipomo (uusi)
Nami-hiiren makeita ajatuksia!
Pannu kuumana
Pappilan hätävara kokkaa
Piece of Cake
Pieni Kakkupuoti
Rakkaudesta ruokaan (Vilijaana)
Redrose keittiössä (uusi)
Sisaret keittiössä (uusi)
Sitrusperhonen (uusi)
Sitruunaa ja suklaata (uusi)
Talo järven rannalla (uusi)
Tarinoita Ryytimaan reunalta...
Floran kaavat (useita erilaisia)
Myllyn Paras(mökki)
Sunnuntai (useita erilaisia)
Yhteishyvä(juna, talli, kirkko)
Piparkakkutalo(Victorian House)
Piparkakkutalo(Victorian House)
Ruokatieto (erilaisia, mm. linna, reki+porot..)
Traktori(Rouva V)
Piparkakkukulho (hauska idea)
Piparkakkulinna (DanSukker)
Moottorisahakaava (kuva valmiista täällä)
Muuta hauskaa piparista
meillä koulussa ollaan tehty ihan välineiden kanssa sokeritöitä, mutta tuollaisiin taideteoksiin en ole pystynyt vielä!
*painaa tykkää-nappia*
Kirsi: Teippasin leivinpaperin valmiiksi pullon päälle ja siihen pursotin tiaran. Kaurislapsen blogissa on hyvät vaihekuvat.
Kakkukangas, Marsa ja Nami: Kovin turvallinen työtapani ei ollut ja siksi en sitä tuonne tekstiin laittanut. Käytin paksuja puuvillahanskoja ja niiden päällä oli kumihanskat. Liotin ensin pikku tilkkaan vettä tomuvärin ja lisäsin sen kattilaan isomaltoosin kanssa (vesi pärskii lämmitettäessä jonkin verran, mutta väri levittyy tasaisesti). Kuumensin, kunnes seos suli. Kaadoin sen silikonimuotin päälle. Tarkoitus ei ollut tehdä sillä muotilla kuviota, vaan jäähdyttää sopivaksi sula sokeri. Leivinpaperille laitettaessa sokeri levisi ja jähmettyi liian nopeasti. Cocktailtikulla siirsin sokerimöykyn reunoilta jähmettyvää sokeria keskelle päin. Muutoin massa on epätasaisesti jähmettynyt. Otin möykun käteeni, kun se oli muokattavissa käsissä ja pyöritin siitä nopeasti pallon. Sen jälkeen aloin venyttämään ja muotoilemaan siitä terälehteä. Keskelle tulee helposti liian ohut kohta eli venytystä täytyy keskittää myös terälehden päähän sivusuunnassa. Jos terälehti jähmettyi liikaa, pidin sitä hetken (kuuman) lieden yläpuolella. Missään tapauksessa ei saa massaa pudottaa liedelle tai polttaa siinä näppejä. Sen jälkeen käänsin terälehden eli otin yläpäästä kiinni ja lämmitin lieden päällä (aivan reunassa) alaosaa, jotta se tarttui kiinni toisten jatkoksi. Eli ensimmäinen lehti pyöräytetään rullalle ja muut siihen kiinni. Kermaruusun blogissa oli vinkki käyttää mikroa lämmityksessä, mutta en halunnut, että kappale on kauttaaltaan pehmeä esim. juuri kiinnitystilanteessa. Eli mikroakin voi varovasti kokeilla :D
Marina/Marsmars: Pikeeri on hajoavaista, mutta kun sen antaa kuivua kunnolla, tiara irtoaa leivinpaperin päältä melkein itsestään. Leivinuunin päällä kuivattelin :D
Kurssi olisi kyllä tosi kiva juttu. Tietääkö kukaan, järjestetäänkö niitä missään tai kuka voisi pitää sellaista pyydettäessä?
Sokerityöt ovat aina olleet suuri ihailuni kohde.
Hyvää ystävänpäivää! :D
Merja: Minusta tuo sokerin käsittely on tosi kivaa, mutta välineitä todellakin tarvittaisiin. Ehkä jos saisi jostain opetusta, niin voisi itsellekin hankkia tarvikkeita :D
sitten se vesi.. vettä siis ohjearvojen mukaisesti pitäiso lisätä 20-25g kilolle isomaltoosia. kuitenkin kotioloissa kun harvalla on lämpölamppua voit veden määrää kuitenkin lisätä vaikka 70-80g kilolle.. näin sen massan käsiteltävyys paranee alemmissa lämpötiloissa, mutta vaatii myös pidemmän jäähdytyksen.
Ja mikäli on hieman kiireempi tapaus edessä niin jähmeytymistä voi (ja kannattaa) nopeuttaa sitruunahapolla (pitäs saada apteekeista, ainakin joskus sai) ja tämäkin ainetta on saatavana (paikasta riippuen) joko sokerin näköisenä pieninä kiteinä tai ihan nestemäisenä, kiteet pitää sulattaa pieneen tilkkaan vettä ja neste käytetään sellaisenaan. :) Pitänee kohta avata vaikka oma blogi missä näistä kaikista kerron tarkemmin :) (mistähän siihenkin ajan repisi)