On Paratiisi aivan salainen, lumoava paikka, talon-alainen. On siellä kakkua ja marmelaatia, enemmän kuin kukaan voisi vaatia. On hunajaa ja marjamehua. Myös suklaan määrää täytyy kehua. Ei antimia liene puuttunut, vaan mihin saparo on juuttunut. ( Mansikkamäki, Helme Heine)
Pipareita pienokaisille tai oikeastaan heidän kunniaksi, sillä vauvat eivät vielä pääse pipareihin käsiksi.
Tässäkin limenvihreää, kuten ristiäiskakussa.
Ostin Wiltonin muotteja, jossa on paremman kokoinen keinuhevonen kuin se aikaisempi käyttämäni pieni muotti.Vauvan body sekä vaunut ovat syötävämmässä koossa, pienempiä kuin nuo isot (jos nyt kukaan näitä sokerihirmuja syö?).
Nallekin on aika söpö malli.
Pienelle tytölle hempeää. Piparit menivät eri perheisiin, kaksosista ei ollut kyse :D
Lammas.
Tuikku: Luotan suomalaisiin kananmuniin (ainakin toistaiseksi) ja teen itse pikeerin.
Minä kun olen pihiksikin mainittu ja ruokaa ei saa heittää missään tapauksessa roskiin.
Suviih: Viehän se toki jonkin verran aikaa, mutta paljon vähemmän kuin voisi kuvitella. Lähinnä välissä kuivatukset tekevät työstä hitaan.
M: Joskus upotan keltuaisia muihin leivonnaisiin (kaikkea kun en blogiin viitsi laittaa, jos on jo tuttuja) tai sitten kylmästi heitän pois. Valkuaisjauhe säästäisi keltuaisten tuhlaamiselta, mutta taitaisi taas tulla suhteellisen kalliiksi verrattuna kananmuniin.
Noora: Juu, ne ensimmäiset piparit ovat aika kökköjä ja toivottavasti kehitystä on todellakin tapahtunut :D Toisaalta on vielä paljon, paljon harjoiteltavaa. Muutamia erilaisia juttuja olen kokeillut, mutta niistä ei vielä ole tullut julkaisukelpoisia :D
Kartsu65: :D