On Paratiisi aivan salainen, lumoava paikka, talon-alainen. On siellä kakkua ja marmelaatia, enemmän kuin kukaan voisi vaatia. On hunajaa ja marjamehua. Myös suklaan määrää täytyy kehua. Ei antimia liene puuttunut, vaan mihin saparo on juuttunut. ( Mansikkamäki, Helme Heine)
Harjoittelin jälleen kerran pikeerin kanssa läträämistä ja tein kirjaimia. Kirjainten malli on suoraan kirjasta: The international school of sugarcraft, book one.
Ensin pursotin 0,5 mm pyöreäpäisellä tyllalla pikeeria mallin mukaan leivinpaperin päälle. Pikeeri oli melko löysää, muttei kuitenkaan leviävää.
Kuivuttuaan koristelin niitä eri tavoin. Kristallipulveri ei tahdo tarttua kuivuneeseen pikeeriin. Yksi keino on sekoittaa pulveria tilkkaan kirkasta alkoholijuomaa.
En usko näin pienen määrän vaikuttavan koristeen makuun. Alkoholi haihtuu hetkessä ja vain kimallus jää. Testasin tätä myös marsipaani- ja sokerimassaruusuihin. Tällä tavoin saa kimallusta vaikkapa vain terälehden reunoihin ja myös kuivuneisiin koristeisiin.
Maalasin kukkaköynnöksiä elintarvikeväreillä. Kultaspraylla saa kivoja kultakirjaimia. Suihkuttelun jälkeen leivinpaperiin ylijäänyttä sprayväriä ei kannata tuhlata ja laittaa roskiin, vaan levittää sitä siveltimellä koristeisiin. Hyvin tarttuu kiinni sitenkin. Tämän on varmaan moni sprayväriä kokeillut huomannutkin : )
Vaaleanpunaisia pilkkuja pitsikirjaimissa.
Tein lopusta pikeerista ranskalaisia liljoja vapaalla kädellä ja suihkutin kultaspraylla.
Ja kiitos tuosta alkoholi+kimalle vinkistä =)
Tiedän jo nyt, että lopputulos tulee olemaan jälleen kerran jotain AIVAN IHASTUTTAVAN TAITAVAA =)
Kuinka ison määrän olet tehnyt tuota pikeeriä näihin koristeisiin?
Voiko sitä säilyttää vai pitääkö koko määrä pursottaa kerralla? itselleni se on niin outo juttu (kuten moni muukin kakkujuttu) että kerran olen pikeeriä tehnyt piparkakkutalon koristeluun... mutta nämä ihanat blogit innostavat kokeilemaan! Kiitos sinulle kun näytät näitä juttujasi meille ja varsinkin noita vaihekuvia tekemisistä!